VITUN RAHA-ASIAT.
Tänään on palkkapäivä. Maksoin vuokran ja laskut. Rahaa jäi 50 euroa. 50 euroa?! Mitä helvettiä? Tälläkö mun nyt pitäisi pärjätä kuukausi?! Saan onneksi lapsenvahtitöistäni palkkaa kuun vaihteessa, mutta eipä sekään paljoa ole. Kyllä mä saan venytettyä 50 euroa riittämään ruokaan sille ajalle, mutta elämässä on ikävä kyllä muitakin aika pakollisia kuluja... kuten hammastahna, joka on loppu, ja kasvovoide jota ilman naamani ei kestä tätä epämääräisen viimaisaa säätä, tai mitä näitä nyt on. Sitäpaitsi löysin eilen Fidalta ihan täydellisen farkkutakin kevääksi, hurjat 9e (!! mikä hinta toi on olevinaan, Fida??) ja varasin sen ja se on kyllä pakko ostaa. Olin jo leikitellyt ajatuksella että kävisin loppualennusmyynneistä hakemassa itselleni jotain asioita mitä tarvitsisin, kuten mustan pitkähihaisen peruspaidan ja violetin kauluspaidan, mutta näistä on nyt luovuttava.
Äh. En jaksa edes kiukutella. Mikäs tässä on köyhäillessä.
Tein tiistaina hieman harkitsemattoman liikkeen. Se viimeviikkoinen mies-asia bongasi minut Facebookista ja tuli juttelemaan turhanpäiväisyyksiä. Odotin ehkä vähän liian kiivaasti jonkinlaista jatkoa sille leffatreffi-ehdotukselle, ja kun moista ei kuulunut, ehdotin hänelle lounasta huomenna, eli eilen. Lounaallehan sitten mentiin ja ihan kivaa oli, mutta ei ensinnäkään mitään mikä olisi erityisemmin viitannut muuhun kuin kaveruuteen, ja toisekseen jäi nyppimään se että piti taas kiirehtiä asioiden edelle ja tehdä aloite. Eikös miehet tykkää siitä että nainen on vaikeasti tavoiteltava? Ja sekin, ettei sieltä päin edelleenkään tullut mitään jatkopuheita varsinkaan elokuviin menosta.
Oikeasti pitäisi varmaan olla hyvällä tuulella siitä että kävi syömässä kivan miehen kanssa, mutta nyt vaan kiukuttaa kaikk. Elämä on epäreilua ja tyhmää, olen köyhä ja kouluttamaton, ruma ja repsahtanut vanhapiika ja sotken yhtälailla raha-asiani kuin miesasianikin. Kumpaakaan ei ole ja niistä on akuutti pula. Haikailen niiden perään. Sitten, kun niitä ilmaantuu, alan käyttäytyä kuin hourupäinen idiootti ja muutun hysteerisen tuhlailevaksi ja syy-seuraussuhteita ymmärtämättömäksi kakaraksi. En välitä siitä että loppu näyttää jo olevan lähellä, vaan jatkan holtitonta ja omapäistä vammailuani - kunnes ollaan taas siinä pisteessä ettei ole miestä eikä rahaa.
Sitten syön yksin kylmää riisiä tai makaronia kotonani pimeässä, poltan joululahjakynttilää yrittäessäni epätoivosesti säästää sähköä kun sähkölasku oli pelottavan suuri, ja kirjoitan paskoja ahdistuneita rakkausrunoja kauppakuittien takapuolille samalla, kun kiroan itseäni siitä miten monta turhaa vaatekappaletta tuli taas niillä rahoilla ostettua.
kuva: shorty.li
RSS Feed (xml)
3 comments:
Mietin tässä, kun itse olen tilanteessa että tyyppi kyllä aina sanoo nähtäessä että "joo katotaan niinnähdään uudestaan" mutta se ei tee elettäkään että näin tapahtuisi! :D Nyt päätin, että minusta ei kuulu, ellei hänestä. Pitäähän sitä jokaisen itseään kunnioittavan tytön testata näitä asioita :D
Belja: Oon tosi usein pohtinut tota sanaa "KATOTAAN". Mulla on semmoinen aavistus, että kun geneerinen mies-merkkinen olento sanoo "katotaan", se tarkoittaa jotakin sinnepäin kuin "en ole niin absoluuttisesti ajatusta vastaan että kieltäisin sen täysin mutta aion unohtaa sen samantien kun tästä lähden kävelemään".
Olen päättänyt monta kertaa ihan samoin. Ja sitten aina vittuunnun ihan totaalisesti siihen, että ainakin mun elämässäni pyörivät miehet (tai no poikiahan ne oikeastaan ovat vielä) ovat niin saamattomia -- tai minä olen niin epäviehättävä, mutta sitä en suostu uskomaan -- että ei niistä ole sen enempää aloitteentekijäksi kuin oikein minkään muunkaan tekijäksi.
Tristanin kanssa oli semmoista joskus, että tapasimme, sitten se sanoi että joo kiva kattellaan, ja jos en ottanut yhteyttä niin meni kolme viikkoa. Kyllä sitten ennen pitkää tuli joku laiska yhteydenotto! Mutta mielestäni kolme viikkoa on semmoinen aika, ettei voi enää olettaa että nainen muistaisi edes nimeäsi. ;)
Kerropa jos taktiikka toimii sinulla paremmin!
Ja vielä enemmän ärsyttää kun ei ole rahaa, niin kaikki nämä "kuinka kokkaat kk:n vain 10 eurolla viikko!"-jutut, jotka eivät pidä paikkaansa...mmuurrr. Been there, häntä pystyyn!
Post a Comment