Tyttöjen tiistai

"Olisipa minulla aikakone", mietti Emilia soittaessaan ystävänsä Avan ovikelloa. "Hyppäisin sillä aikakoneella muutaman viikon päähän, sinne asti missä kaikki tämä hirveä tunnekuohunta on varmasti mennyt jo ohitse, on turvallinen ankea marraskuu ja voi keskittyä kaikessa rauhassa talvihorrokseen ja kynttiläiltoihin tyttöystävien kanssa."


Ava, Peppi ja Inka olivat kattaneet olohuoneen matalalle pöydälle mausteista tofusalaattia ja avanneet viinipullon. Viini keskellä viikkoa on varmaan minun hermojani varten, ajatteli Emilia, ja kieltäytyi juomasta yhtä kohteliaasti kuin närppi salaattiaan. Avan avarassa sinkkutytön kaksiossa vallitsi vaalea rauhallisuus, pehmeä valaistus ja tyttömäisen sisarellinen tunnelma, mutta Emilialla oli vatsanpohjassa sellainen olo kuin olisi tullut syötyä pieniä kiviä jotka kaihersivat sulamattomina mahaa.

Miehet mitä luultavimmin keksivät kaupungit. Miehet keksivät kaikenlaisia typeriä kotkotuksia, joilla on lopulta äärettömän vähän tekemistä orgaanisen ja tässä hetkessä tapahtuvan elämän kanssa. Miessuku itse sanoo sitä tietenkin edistykseksi, ja osa heistä luultavasti argumentoisi että tekevät edistykselliset keksintönsä pitääkseen vaimon ja lapset lämpiminä. Tyttöystävien muodostamassa lämpimässä naispesässä muhiessaan Emilia mietti, että todellisuudessa ihmisen rakentama maailma on tainnut syntyä sitä kautta, että omissa ajatuksissaan yksin elelevät miehet ovat lähteneet äidin, tätien, siskojen, vaimojen ja tytärten lämmöstä tutkimusmatkailemaan maailmalle ja koettaneet taivuttaa todellisuutta siellä vastaamaan omia hulluja kuvitelmiaan.


Feminiinisestä, orgaanisesta, pehmeiden ja kaoottisten muotojen maailmasta mies on rakentanut suorien linjojen ja loogisen järjestyksen kaavan. Mies rakensi kaupungit ja toi naisensa sinne, ja sytytti valot koko planeetalle joka paikkaan niin, ettei nainen saa missään enää nukkua rauhassa pimeässä. Mies taitaa pelätä pimeää, tunteiden ja alitajunnan valtakuntaa, tuntematonta ja sääntöjä pakenevaa. Miehellä olisi paljon opittavaa naisen viisaudesta.

Tyttöjen kanssa vietetty aika pehmensi ja tyynnytti, ja jakaminen auttoi: kukapa samassa elämänvaiheessa tai iässä oleva nainen ei olisi ehtinyt kokea suunnilleen samoja asioita. Ava kertoi muille pitkän tarinan omasta Tristanistaan, miehestä jonka kanssa hän vietti yli neljä vuotta epämääräisessä, addiktiivisessa ja satuttavassa suhteessa. Peppi paheksui äänekkäästi: hänestä suhde meni suoraan hyväksikäytön piikkiin.
Kun Peppi ja Inka eivät olleet kuulemassa, Ava tunnusti Emilialle haluavansa joskus vieläkin palata miehen kanssa yhteen, niin vahva oli side heidän välillään vaikka suhde oli silkkaa kärsimystä. "En silti aio tehdä sitä, koskaan, missään olosuhteissa... Olen ymmärtänyt että se rakkaus mitä tunnen häntä kohtaan on jotain mikä voi paremmin silloin, kun se saa vain olla passiivisena, ilman että yritän tuoda sitä esille ja olla tekemisissä. Voi silti rakastaa."

kuvat: kynttilät googletettu jostain, talot http://www.theforestryservice.com